Kaikki muistista: Miten parantaa muistia?

Miksi meillä on muisti? Mikä aivojen osa ohjaa kykyämme tallentaa ja muistaa aiempia kokemuksia tai tietoja? Ja miten voit oppia uutta tietoa paljon nopeammin?

Muistamiskykymme ansiosta voimme tehdä suunnitelmia tulevaisuudessa aiempien muistiin tallennettujen kokemusten perusteella. Mutta miksi sinulla on muistiongelmia? Unohdatko esimerkiksi nimet usein?

Muisti tekee meistä monin tavoin sen, mitä olemme. Voimme tuoda esiin miellyttäviä muistoja hauskalta lomalta, saamme apua muistaaksemme, mihin laitoimme autonavaimet – ja muisti antaa meille jatkuvan kokemuksen elämästämme.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä muisti on, mitä muistityyppejä on olemassa, ja lopuksi tarkastelemme, miten voit vahvistaa kykyäsi muistaa enemmän. Toivottavasti et enää koskaan unohda nimiä luettuasi tämän artikkelin lopun.

LANKATEMPPU: Lanka sormen ympärillä voi toimia klikkinä muistaaksesi, mitä tehdä. Lanka auttaa sinua muistamaan, miksi laitat sen sormeesi.

Mitä muisti on?

Muistissa on kyse tietojen koodaamisen, tallentamisen ja palauttamisen kyvystä. Psykologiassa muistia tutkitaan sekä kognitiivisella että biologisella tasolla. On myös yleistä erottaa toisistaan lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoinen muisti.

Lyhyesti sanottuna muistissa on kyse siitä, että pystymme säilyttämään vaikutelmat, kokemukset, tiedot ja taidot lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä.

Se on myös yksi monista kognitiivisista toiminnoistamme: muita kognitiivisia toimintoja ovat aistihavainto (havaintokyky), keskittymiskyky, loogiset kyvyt, ongelmanratkaisu ja kieli.

Erotamme toisistaan kolme muistityyppiä:

  • Episodinen muisti eli ns. tapahtumamuisti: Tällainen muisti antaa meille mahdollisuuden muistaa yksittäisiä tapahtumia ja kokemuksia, joita olemme itse tehneet (”Muistan, kun opin ajamaan pyörällä …”)
  • Semanttinen muisti: Tämäntyyppisen muistin avulla voimme hankkia tarkkaa tietoa (”Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta”)
  • Prosessuaalinen muisti eli ns. menettelymuisti: Tämäntyyppinen muisti auttaa meitä ymmärtämään, miten tehdä jotain (esim. sitoa kengännauhat tai keittää kahvia)

Lisäksi teemme eron implisiittisen ja eksplisiittisen muistin välillä:

Implisiittisellä muistilla viittaamme tiedostamattomaan muistiin eli siihen, mitä emme tietoisesti muista. Se voi sisältää taitoja, kuten melodian soittaminen, ja tämä muoto kuuluu myös prosessuaaliseen muistiin.

Eksplisiittinen muisti (jota kutsutaan myös nimellä deklaratiivinen muisti) auttaa muistamaan tietoisesti jotain. Tämä on muoto, joka kuuluu sekä episodiseen että semanttiseen muistiin.

Samalla voimme erottaa toisistaan pitkä- ja lyhytkestoisen muistin.

Lyhytkestoinen muisti on kykymme muistaa tietoa lyhyen aikaa, esimerkiksi 30 sekunnin ajan tiedon saamisen jälkeen. Se vertaa lähimenneisyyttä nykyhetkeen ja leikkaa pois tietoja, joilla ei ole väliä.

Yleensä tämä muistin muoto pysyy muuttumattomana suurimman osan elämästä, toisin kuin pitkäaikainen muisti, joka usein heikkenee iän myötä.

Jälkimmäinen viittaa muistoihin ja tietoon, joita säilytämme ajan myötä. Esimerkiksi pitkäkestoisen muistin ansiosta voit muistaa syntymäpäiviä ja tärkeitä tietoja tenttiin.

Missä muisti sijaitsee aivoissa?

Itse asiassa muisti ja muistomme sijaitsevat aivojen eri osissa muistin neuronien muodossa.

Ne sijaitsevat hippokampuksessa, prefrontaalisessa aivokuoressa ja amygdalassa. Jälkimmäisestä löydät muistoja, jotka liittyvät tunteisiin.

Sekä hippokampus että muut ohimolohkon lähialueet ovat ratkaisevan tärkeitä pitkäkestoiselle muistille. Mutta lyhyen ja pitkän aikavälin muistomme eivät kehity samanaikaisesti hippokampuksessa ja prefrontaalisessa aivokuoressa. Mutta ne muodostuvat hippokampuksessa ja siirtyvät aivokuoreen.

5 vinkkiä siihen, miten muistaa paremmin

Onneksi on olemassa useita asioita, joita voit tehdä muistaaksesi paremmin. Ja näillä viidellä vinkillä on tieteellinen vaikutus muistiisi:

1. Opeta muille (tai teeskentele tekeväsi niin)
Jos kuvittelet opettavasi sitä, mitä opit, voit lyhentää oppimisaikaa ja muistaa paremmin, Washingtonin yliopistossa St.Louisissa tehdyn tutkimuksen mukaan.

Syynä on se, että osallistut enemmän opetuksen aikana kuin jos vain läpäisit yksinkertaisen kokeen.

2. Opiskele 50 minuutin jaksoissa

Louisiana State University’s Center for Academic Success:n asiantuntijoiden mukaan saat myös paremman oppimistuloksen, jos varaat 30-50 minuuttia uuden materiaalin oppimiseen.

Kaikki alle 30 minuutin mittainen opiskelu on liian vähän, kun taas yli 50 minuutin informaatiotulvasta voi tulla liikaa tietoa aivoillesi kerralla.

Kun olet lopettanut opiskelun, pidä 5-10 minuutin tauko, ennen kuin jatkat uuden, pidemmän istunnon jatkamista uudelleen. Usein toistuvat ja lyhyemmät opiskelutuokiot ovat muuten tehokkaampia kuin pidempi istunto, jonka teet vain silloin tällöin.

3. Tee muistiinpanoja käsin

Princetonin yliopistossa ja UCLA:ssa tehdyn tutkimuksen mukaan opit nopeammin, jos vaihdat tietokoneesi kynään ja paperiin. Tutkijat ovat havainneet, että kun muistiinpanoja tekee käsin, kuuntelee aktiivisemmin ja on vastaanottavaisempi tärkeille käsitteille.

KYNÄ JA PAPERI: Tutkimuksen mukaan opit paremmin, jos teet muistiinpanoja käsin.

Toisaalta muistiinpanojen tekeminen tietokoneella johtaa ajattelemattomaan transkriptioon, eikä tule unohtaa, että keskittyminen voi häiriintyä esimerkiksi sähköpostien johdosta.

Kolme tutkimusta osoitti, että kannettavilla tietokoneilla kirjoittaneet opiskelijat menestyivät pitkällä aikavälillä huonommin kuin analogista kirjaamista käyttävät ystävänsä.

”Tietokoneeseen tehdyt muistiinpanot ovat sanatarkkoja sen sijaan, että tietoja käsiteltäisiin ja muotoiltaisiin omin sanoin, ja se on haitallista oppimiselle”, sanoo psykologian professori Pam Mueller Princetonin yliopistosta.

4. Ota Powernapit eli tehonokoset

Lepääminen oppimisen välillä on tärkeää, ja jos varmistat pienet tehonokoset tuntien välillä, voit parantaa muistiasi jopa kuusi kuukautta myöhemmin, Psychological Science -lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan.

Istuntojen välillä nukkuneet osallistujat muistivat swahiliksi keskimäärin noin 10 sanaa 16: sta, kun taas nukkumattomat muistivat vain noin 7,5 sanaa.

5. Kertaa ja toista

Vanha hyvä toistosääntö on lyömätön muistin terävöittämiseen. Kun toistat ja kertaat tietoja säännöllisin väliajoin, lähetät aivoille signaaleja siitä, että tämä on tietoa, joka on tärkeää muistaa.

Siksi sinun tulisi käyttää aikaa tietojen kertaamiseen ja toistoon muutaman päivän ja viikon kuluttua. Tämä on paljon tehokkaampaa kuin sinnikäs harjoitteleminen yhden istunnon aikana.

Lisävinkki: Nimien muistaminen

Onko sinun vaikea muistaa nimiä? Saatat muistaa uuden tyttöystäväsi tädin kasvot, mutta unohdat nimen nopeasti. Mutta jos haluat tehdä vaikutuksen mielitiettyysi (ja hänen tätiinsä), voit helposti muistaa nimet hyödyntämällä näitä muistitekniikoita:

1. Ole motivoitunut muistamaan

Motivaatio toisen henkilön nimen muistamiseksi on ratkaisevan tärkeää. Yksi tapa tehdä se on kuvitella, että saat 100 euroa jokaisesta oppimastasi nimestä. Yksinkertaisesti sanottuna kyse ei ole kyvystäsi muistaa, vaan siitä, että motivaatiosi uuden nimen oppimiseen ei ole aina läsnä.

Entä jos saisit 100 euroa nimen muistamisesta?

2. Keskity henkilöön, jonka kanssa puhut

– Pysy keskittyneenä, äläkä haaveile muualle. Nimiä on vaikea muistaa, jos ei ole henkisesti läsnä, vaan haaveilee esimerkiksi, mitä voisi tehdä viikonloppuna.

Näin sanoo tohtori Gary Small, psykiatrian professori ja kirjan The Memory Bible: Innovative Strategy for Keeping Your Brain Young, kirjoittaja.

3. Toista nimi heti uudelleen

Muistat nimet paljon helpommin, jos toistat nimen heti kuultuasi sen.

Jos haluat muistaa nimen, sinun on keskityttävä siihen vähintään 1-2 sekuntia. Tuttu keino on toistaa nimi heti tervehdyksen jälkeen.

Sano esimerkiksi: ”Hauska tavata, Sanna.” Siten muistat nimen paljon helpommin jälkeenpäin.

4. Linkitä uusi nimi johonkin tunnettuun

Toinen temppu on linkittää uusi nimi henkilöön, jonka tunnet entuudestaan samalla nimellä.

Jos sinulla on esimerkiksi serkku nimeltä Kari, uusien kasvojen yhdistäminen serkkuusi auttaa.

Nimien muistaminen on vaivan arvoista. Ajattele sitä hyvää tunnetta, jonka saat, kun joku muistaa nimesi.

Kyky muistaa nimiä sijaitsee muuten ohimolohkossa, joka on korvien takana oleva alue.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että nimen muistaminen on vaikeampaa kuin sen muistaminen, millainen ammatti henkilöllä on. Muistat esimerkiksi, että henkilö työskentelee leipurina, mutta et sitä, mikä hänen nimensä on.

Pidä huolta aivoista.

MemoPro on ravintolisä niille, jotka haluavat huolehtia aivoista koko elämänsä ajan. Kun otat kaksi tablettia MemoPro:ta joka aamu, saat välttämättömät B-vitamiinit B1, B2, B3, B5, B6 ja B12, C-vitamiinia, ja lisäksi 300 mg bacopa monnieria.

C-vitamiini on tärkeää normaalin psykologisen toiminnan kannalta.

Bacopa monnieri on yrtti, joka voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä.

Kokeile MEMO

PRO

60 päivän ajan

50% alennuksella – vain 17,25 €

Kirjoita puhelinnumerosi

Sinut ohjataan tilauslomakkeeseen, joka on esitäytetty puhelinnumeroosi liittyvillä tiedoilla. Et tilaa vielä mitään.