Mikään elin ei hallitse kehoa kuten aivosi. Miljardien hermosolujen avulla ne toimivat ylipäällikkönä kaikessa muistista ja älykkyydestä siihen, miksi tunnet niin kuin tunnet.
Mitä aivoissa tapahtuu, kun rakastuu? Tai miksi Einstein oli niin fiksu, vaikka hänellä oli pienet aivot? Tarvitsetko korkean älykkyysosamäärän ollaksesi luova?
Kaikkea toimintaamme hallitaan aivoista. Ja tässä artikkelissa otamme sinut mukaan matkalle aivokuoren eli pähkinää muistuttavan aaltoilevan ulkopinnan alle:
Mikä tarkalleen on keskushermosto ja ääreishermosto? Mitä eroa on vasemmalla ja oikealla aivopuoliskolla?
Mitä ihmisaivoille tapahtui 200 000 vuotta sitten?
Mutta älä ylläty, jos muistat vain 10% lukemastasi. Se on läpileikkaus, joka useimmille ihmisille jää mieleen pidemmän artikkelin tai kirjan lukemisen jälkeen.
Aivot suodattimena
Tämä ei tarkoita, että muistisi on huono, vaan päinvastoin. Voit kiittää aivojasi, tarkemmin sanottuna hippokampusta, joka toimii suodattimena, että sinulla on kyky seuloa joukosta se, mikä on sinulle tärkeää!
Maailmassa on kuitenkin 60 ihmistä, joilla on diagnosoitu hypertymesia eli Highly Superior Autobiographical Memory (HSAM), jota kutsutaan myös ”erittäin ylivoimaiseksi omaelämäkerralliseksi muistiksi”. Tällaisella neurologisella ominaisuudella voisit antaa kuvauksen jokaisesta elämäsi päivästä.
Muistaisit, mitä sinulla oli päälläsi, mitä söit päivälliseksi – sekä kaikki uutiset miltä tahansa päivältä. Olisiko se lahja vai kirous?
Aivot ja Einstein.
Aivoistasi löytyy lähes 100 miljardia hermosolua, jotka toimivat sinulla jatkuvasti.
Se, mikä tekee aivoistamme älykkäämpiä kuin monilla eläimillä, johtuu suuresta aivojen koosta suhteessa kehoon. Lisäksi meillä on suuri aivokuori verrattuna muihin eläimiin.
Mutta kaikki ei riipu aivojen koosta. Sekä simpanssilla että lehmällä on meitä isommat aivot. Niin on myös norsuilla ja valailla. Sinivalaan aivot voivat painaa huikeat kahdeksan kiloa!
Mutta suhteellisuusteorian isän ja fysiikan Nobel-palkinnon saajan Albert Einsteinin aivot painoivat ”vain” 1 230 grammaa, mikä on vähemmän kuin ihmisen keskimäärin 1 400 grammaa painavat aivot. Hänellä oli kuitenkin keskimääräistä enemmän hermosoluja.
Lisäksi sinulla ei välttämättä tarvitse olla korkea älykkyysosamäärä ollaksesi luova. Esimerkiksi pop-taiteilija Andy Warholin isän älykkyysosamäärä oli 86, mikä on alle maailman väestön keskiarvon ja mediaanin (100).
Aivot ohjauskeskuksena
Homo sapiens tarkoittaa ”ajattelevaa ihmistä”, ja aivomme ovat nyt kolme kertaa niin painavat kuin ne olivat elämän alkuaikoina 3,8 miljoonaa vuotta sitten.
Aivot toimivat keskushermoston ohjauskeskuksena. Keskushermosto koostuu aivoista ja selkäytimestä. Jos vahingoitat esimerkiksi selkäydintä, siihen liittyy ”pääjohdon” repeäminen aivojen ja kehon välillä (se voi johtaa aivovaurioon, ja seuraus on sitä vakavampi, mitä korkeammalla selkärankavamma on.)
Aivot koostuvat isoista aivoista (cerebrum), pikkuaivoista(cerebellum), väliaivoista (diencephalon) ja aivorungosta.
Aivojen oikea aivopuolisko ohjaa kehon vasenta puolta, kun taas aivojen vasen puolisko hallitsee kehon oikeaa puolta. Syy siihen, miksi aivot ohjaavat kehoa tällä tavalla, johtuu siitä, että isojen aivojen hermoradat ylittävät selkäytimeen siirtymisen vastakkaisella puolella – tarkemmin sanottuna talamuksessa ja aivorungossa.
Talamus sijaitsee hypotalamuksessa, joka sijaitsee aivojen keskiuurteen kummallakin puolella. Nämä lähettävät signaaleja lähes koko aivokuoreen, – jossa on viimeisimmät uutiset kaikista aisteista. Voit verrata talamusta kylän naapurin Ullaan, joka tietää juoruja kaikista.
Aivokuori on kuin tilkkutäkki.
Aivokuori on isoaivojen ulompi kerros, ja se on noin 2-6 millimetriä paksu. Se on ajatuksen, kielen, persoonallisuuden ja ongelmanratkaisun paikka.
Jotta aivojen hermosolut toimivat, niiden on oltava osa hermosoluverkostoa. Miten nämä kommunikoivat, voit lukea tarkemmin tuonnempana tästä artikkelista.
Aivokuoremme on jaettu lohkoihin sen mukaan, missä eri osat sijaitsevat kallossa:
Päälakilohko sijaitsee otsalohkon ja takaraivolohkon välissä. Kun joku lyö sinua poskeen ja kyyneleet virtaavat, nämä signaalit tulevat päälakilohkosta. Päälakilohko on kehon tuntoaistimuksia vastaanottava somatosensorinen alue.
Ohimolohko ohjaa kielen ymmärtämistä ja muistia, ja se löytyy pään sivulta ohimosta.
Olet riippuvainen myös pään takaosan takaraivolohkosta, jotta voit nähdä ja tunnistaa asioita. Otsalohko on puolestaan se, joka antaa sinulle hallinnan liikkeistäsi.
Aivoissa on paljon muistettavaa. Mutta mitä muisti tarkalleen ottaen on?
Muistimme
Hippokampuksen muistikeskus löytyy isoista aivoista. Siellä se on piilotettu molempien ohimolohkojen sisäosiin korvien lähelle. Hippokampus tarkoittaa muuten merihevosta latinaksi, ja tämä nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että tämä aivorakenne muistuttaa muodoltaan merihevosta.
Tällä aivojen alueella voimme koodata ja tallentaa uusia eksplisiittisiä muistoja, joista tulee tietoa, faktoja, tapahtumia ja paikkaan liittyviä muistoja. Eksplisiittisiä muistoja ovat ne, joita sekä muistamme että pystymme palauttamaan mieleen.
Mutta hippokampus toimii myös melko hyvänä suodattimena. Suurin osa näistä tapahtumista ja vaikutelmista unohtuu vain muutaman minuutin kuluttua, ja muutaman päivän kuluttua muistamme hädin tuskin juuri mitään. Muistomme muuttuvat vähemmän yksityiskohtaisiksi, ja muistamme enimmäkseen ne asiat, mitkä ovat vaikuttaneet meihin suuresti emotionaalisesti.
Hyvä vinkki, jos haluat muistaa paremmin, on lukea ääneen itsellesi tai muille. Siten saat tiedot sekä näön että korvien kautta. Jos esimerkiksi puhut tästä artikkelista, aktivoit muistin ja muistat paremmin. Lisäksi saat paljon enemmän vastineeksi materiaalin toistamisesta, koska aikaisempien tietojen luominen on tehokkaampaa kuin lukea useita kertoja.
Aivot ovat assosiatiiviset.
Muistomme eivät periaatteessa sijaitse vain yhdessä paikassa, vaan ne on tallennettu palasina aivokuoren eri osiin.
Sanomme, että muistimme on assosiatiivinen, ja siksi muistot on muistettava myös osina.
Olet ehkä huomannut, että synkkiä ajatuksia tulee, kun olet surullinen? Ja että optimistiset ajatukset esiintyvät helpommin, kun tuntuu hyvältä? Muistomme riippuvat siitä, millä tuulella olet.
Jännä fakta: Miksi joku on vasenkätinen?
Noin 10 prosenttia maailman väestöstä on vasenkätisiä. Yleisin selitys on ollut neurologinen kehitys sikiövaiheessa, mikä saa heidän oikean aivopuoliskonsa hallitsemaan.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet aukkoja tässä selityksessä.
Saksalaisen Ruhr-University Bochumin biofyysikkojen johtama ryhmä tutki sikiöiden ultraäänikuvia. He tutkivat kuvia 8, 10 ja 12 viikon iässä seuratakseen selkäytimen kehitystä.
He havaitsivat ”epäsymmetrisen liikkeen” sikiössä, joka tapahtuu kauan ennen kuin aivojen motorista toimintaa ohjaavat osat ovat yhteydessä selkäytimeen.
Tulokset viittaavat siihen, että selkärangan geneettinen kehitys ratkaisee tuleeko sinusta oikea- vai vasenkätinen. Ei aivot.
Harjoittele toista puolta
On myös noin prosentti väestöstä, jotka ovat molempikätisiä (ambidekstria), mikä tarkoittaa, että he ovat yhtä hyviä toimimaan molemmilla käsillään.
On mahdollista kouluttaa sekä kehon oikeaa että vasenta puolta, mutta se vaatii paljon harjoitusta pitkän ajan kuluessa.
Oletko esimerkiksi yrittänyt harjata hampaitasi vasemmalla kädelläsi, jos olet oikeakätinen? Tai hallita tietokoneen hiirtä vasemmalla kädellä?
Henkisen kapasiteetin vahvistaminen on hyvää harjoitusta. Ja vaikka se ei tee sinusta älykkäämpää, voit parantaa koordinointia ja tehtävien ratkaisemista molemmilla käsillä.
Useat tällaiset pienet askeleet arjessa voivat auttaa sinua kouluttamaan aivojasi.
Silloin yhdistät uusia hermoyhteyksiä aivoihin.
Valitettavasti hermoyhteydet kuitenkin heikkenevät ikääntyessämme. Itse asiassa magneettikuvasta voi nähdä, että aivot kutistuvat.
Dementia: Poissa mielestä
Dementia tarkoittaa suoraan käännettynä poissa olemista mielestä. Pohjimmiltaan tämä tila pyörii aivovaurion ympärillä.
Yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, aivojen vajaatoiminta ja rappeuma, joka liittyy tietyn proteiinin virheelliseen hajoamiseen.
Mutta on mahdollista torjua tämäntyyppistä aivojen vajaatoimintaa pitämällä aivot aktiivisina vanhuuteen saakka. Silloin tarvitaan paljon enemmän, että jotkut proteiinit hajoavat niin, että ne vahingoittavat aivojasi.
Aivot ohjaavat tunteitamme.
Et ehkä ajattele sitä, mutta kaikkia kehon tunteita hallitaan aivojen kemiallisilla aineilla. Vaikka joskus voi tuntua siltä, että ihastuminen saa aikaan perhosia vatsassa. Tai että ahdistus tulee rinnasta.
Tunteita hallitaan isoissa aivoissa sijaitsevasta hermostosta. Tämä hermosto koostuu miljardeista hermosoluista. Ne hallitsevat hienosti ajatuksiamme, tunteitamme, käyttäytymistämme ja liikkeitämme.
Aivot yhdistävät signaaleja eri hermosolujen ja alueiden välillä valtavalla vauhdilla. Nopeimmat hermoimpulssit voivat saavuttaa 360 km/h nopeuden!
Kolmea tärkeintä välittäjäainetta, jotka vapautuvat, kun joku on esimerkiksi meille ystävällinen, kutsutaan dopamiiniksi, serotoniiniksi ja oksitosiiniksi.
Aivot saavat signaaleja myös kasvojen lihaksista. Ne reagoivat esimerkiksi, jos luot vihaisen ilmeen. Silloin ne aktivoivat aivojen vihan ja pelon keskuksen nimeltä amygdala.
Tutkijat ovat vähitellen havainneet, että botox-hoito vähentää amygdalan aktivoitumista. Kun ruisku työnnetään kasvojen lihaksiin, ne lakkaavat toimimasta, koska lihaksia hallitsevat hermosolut eivät enää pysty lähettämään signaaleja.
Tunteet ovat pohjimmiltaan monimutkainen vuorovaikutus useiden aivojen osien, limbisen järjestelmän ja aivorungon ympärillä olevien kehien välillä, joka koostuu hippokampuksesta, amygdalasta, hajukäämistä ja hypotalamuksen ja talamuksen osista.
Jokainen aivojen osa on siten erikoistunut tekemään omia tehtäviään. Esimerkiksi pään takaosassa on alue, joka aktivoituu, kun näemme (visuaalinen aivokuori), ja ohimolohko on aktiivisin, kun kuulemme (kuulokuori).
Tunteet ovat siis kehittyneet vuorovaikutuksena aivojen useiden osien välillä.
Salamannopeat signaalit
Se, mikä saa hermoston toimimaan niin nopeasti, johtuu sähkösignaalien lähettämisestä hermosoluihin.
Sähköiset signaalit lähetetään hermosolun runko-osaan ja hermosoluhaarakkeeseen, jota kutsutaan ”aksoniksi”.
Aksonin päässä sähköinen signaali muutetaan kemialliseksi signaaliksi, joka lähetetään valtavan 20 nanometrin synapsiraon yli.
Kun kemiallinen signaali on siirretty synapsiin, se voidaan muuntaa sähköiseksi signaaliksi, joka kulkee toiseen hermosoluun.
Synapsi on siis paikka, jossa signaali välitetään hermosolusta seuraavaan.
Meillä on syntyessämme tietty määrä hermosoluja, ja vaikka emme voi saada enempää, voit toivoa lisää synapseja!
Jos sinulla on monia synapseja, voit sopeutua uusiin haasteisiin paremmin. Aina kun opit jotain uutta, muodostuu uusia synapseja eli hermoliitoksia. Mutta nämä katoavat uudelleen, jos et toista tätä oppimisprosessia.
Uuden oppiminen voi kestää muutamasta minuutista päiviin ja jopa vuosiin.
Keskus- ja ääreishermosto
Hermostoomme kuuluvat keskushermosto ja ääreishermosto. Niiden tehtävänä on hallita kehon käyttäytymistä pitämällä lihakset ja rauhaset hallinnassa. Esimerkiksi hermoston ansiosta voimme ylläpitää kehon asentoa emmekä romahda.
Se hallitsee myös autonomista hermostoa, jota emme voi hallita tahdolla.
Autonominen hermosto jakautuu edelleen sympaattiseen hermostoon, parasympaattiseen hermostoon ja enteeriseen hermostoon.
Sympaattinen hermosto reagoi stressiin ja uhkaaviin vaaroihin, aiheuttaa verenpaineen ja sykkeen nousua kiihottumisen tunteen lisäksi.
Aivot ovat plastisia.
Aivomme ovat kehittyneet 500 miljoonan vuoden aikana. Aluksi oli olemassa vain matelija-aivot (jotka nykyään tunnemme taka-aivoina). Esimerkiksi Stegosaurus-laji painoi jopa kolme tonnia, mutta sen aivot olivat vain 80 grammaa, tuskin sitruunaa suuremmat. Nykyään löydämme dinosauruksia vain museoista.
Vanhimpien nisäkkäiden limbisen järjestelmän kehittäminen kesti vielä 250 miljoonaa vuotta.
Mieti, miten Homo Habilis ja Homo Rudolfensis tekivät 2 miljoonaa vuotta sitten primitiivisiä kivityökaluja versus nykyihmisit, jotka kehittävät pitkälle kehitettyjä teknologisia laitteita.
Esimerkiksi vuonna 2003 NASA alkoi kokeilla robotteja Marsin elämän tutkimiseen. Melkoinen kvanttiharppaus sellaisen kehittämisestä, jota voisi hyväntahtoisesti kutsua kirvestyökaluksi.
Noin 40 000-50 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat muistuttaa niitä, joita näemme nykypäivänä: he pystyivät ajattelemaan abstraktisti, käyttämään symboleja, suunnittelemaan, käyttämään kehittynyttä kieltä ja heillä oli monia muita inhimillisiä ominaisuuksia.
Tutkimuksen mukaan alue päälakilohkon ympärillä, erityisesti alue takaraivon päällä ja pikkuaivoissa, on muokannut nykyaikaisia aivoja.
Tämä päälakilohkon ympärillä oleva alue liittyy muun muassa suunnitteluun, tarkkaavaisuuteen, itsetietoisuuteen ja pitkäaikaiseen muistiin.
Pikkuaivot taas liittyvät usein tasapainoon ja motorisiin ohjaustaitoihin, samalla kun ne liittyvät läheisesti kieleen, työmuistiin ja sosiaalisiin kykyihin.
Kieli tuli kehitykseen mukaan vasta 150 000 vuotta sitten. Monien kielitieteilijöiden mukaan ihmiskieli on peräisin Itä-Afrikasta.
Pidä huolta aivoista.
Kuten olemme lukeneet, uusia hermosoluja ei valitettavasti voida muodostaa, mutta voit kouluttaa itseäsi useisiin synapseihin eli hermoliitoksiin.
Sen voi tehdä oppimalla uutta. Lisäksi liikunta vaikuttaa myös aivoihisi. Se voi vähentää dementian, masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Se voi jopa tehdä sinusta älykkäämmän, tarkkaavaisemman ja vähemmän stressaantuneen.
Ruokavalio on myös tärkeä tekijä aivoista huolehtimisessa. Rasvan lisäksi aivoissa on oltava riittävästi välttämättömiä B-vitamiineja. B-vitamiineilla on ominaisuus, että ne edistävät hermoston normaalia toimintaa ja normaalia psykologista toimintaa.
MemoPro on ravintolisä, joka sisältää muun muassa 300 mg Bacopa monneria, joka voi auttaa parantamaan keskittymiskykyä ja muistia sekä ylläpitämään kognitiivisia toimintoja. Se voi myös edistää normaalia verenkiertoa, mikä liittyy aivojen toimintaan. C- ja B6-vitamiinit edistävät normaalia psyykkistä toimintaa. B12-, B1- ja B2-vitamiinit edistävät hermoston normaalia toimintaa. B5-vitamiini edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa.
Kokeile MEMOPRON 60 päivää
50% alennuksella – vain 17,25
Kirjoita puhelinnumerosi
Sinut ohjataan tilauslomakkeeseen, joka on esitäytetty puhelinnumeroosi liitetyillä tiedoilla ja josta voit lukea lisää tilauksesta ja tilausehdoista ennen tilaamista. Et tilaa vielä mitään.
Lähteet:
- Hjernen er stjernen av Kaja Nordengen
- Store norske leksikon
- The Huffington Post
- NHI.no
- Forskning.no
